Yhteisöllinen toiminta ja ystävätoiminta 

ADRA tekee Suomessa merkittävää työtä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja tarjoamalla ystävätoimintaa. Toiminnan keskiössä ovat ihmisten kohtaaminen, osallisuuden lisääminen sekä yksinäisyyden vähentäminen. 

Yhteisöllinen toiminta on tärkeä osa ADRAn työtä. Se tarjoaa mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, joka lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun ihminen kokee olevansa osa yhteisöä, hänen psyykkinen hyvinvointinsa paranee. Yksinäisyys vähenee, mieliala kohenee ja elämän merkityksellisyys lisääntyy. Yhteisöllisyys ei ainoastaan tue henkistä hyvinvointia, vaan se voi myös edistää fyysistä terveyttä esimerkiksi lisäämällä aktiivisuutta ja motivaatiota huolehtia omasta jaksamisesta. Lisäksi yhteisö tarjoaa käytännön tukea arkeen, mahdollisuuden jakaa huolia, saada neuvoja ja kohdata muita samankaltaisissa elämäntilanteissa olevia. 

ADRAn toiminnassa hyödynnetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielen hyvinvoinnin ABC-mallia. Malli kannustaa aktiivisuuteen (Act), yhdessä toimimiseen (Belong) ja merkityksellisten asioiden tekemiseen (Commit). Näiden periaatteiden kautta vahvistetaan sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia. 

Ystävätoiminta täydentää yhteisöllistä toimintaa keskittymällä kahden ihmisen väliseen kohtaamiseen. Siinä vapaaehtoinen toimii ystävänä tai tukihenkilönä henkilölle, joka kaipaa seuraa tai tukea. Ystäväparit tapaavat esimerkiksi keskustelun, ulkoilun tai kahvittelun merkeissä. Toiminta on suunnattu erityisesti yksinäisille, ikäihmisille, maahanmuuttajille ja muille tukea tarvitseville. Sen tavoitteena on luoda luottamuksellisia ihmissuhteita, vähentää yksinäisyyttä ja lisätä elämänlaatua. 

Ystävätoimintaa ja yhteisöllisiä tapahtumia järjestävät paikallistoimijat eri puolilla maata. Tämä mahdollistaa kohtaamiset siellä missä ihmiset ovat ja rakentaa inhimillisempää sekä välittävämpää yhteiskuntaa yksi kohtaaminen kerrallaan. 

Kannustava-hanke 

Kaksivuotinen ESR+-rahoitteinen Kannustava-hanke vastasi kasvavaan ruokaturvan ja taloudellisen tuen tarpeeseen tarjoamalla yhdistelmän konkreettista taloudellista apua ja henkilökohtaista, ihmislähtöistä tukea. Hankkeen keskiössä oli ajatus, että jokainen avunsaaja kohdataan yksilöllisesti ja hänen tilanteensa huomioidaan kokonaisvaltaisesti. 

Hankkeessa tarjottiin maksukorttitukea 3–6 kuukauden ajaksi, mikä helpotti osallistujien akuuttia taloudellista tilannetta ja turvasi arjen perustarpeet. Samalla osallistujat saivat ohjausta palveluihin, neuvontaa arjen hallintaan sekä tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Keskeinen toimintatapa oli rinnalla kulkeminen, joka lisäsi luottamusta ja vähensi yksinäisyyden kokemusta. 

Hanke ylitti määrälliset tavoitteensa selvästi. Tavoitteena oli kohdata 2500 henkilöä, mutta todellisuudessa tavoitettiin 5301 henkilöä, mikä on 212 % tavoitteesta. 

Maksukortteja jaettiin 4946 kappaletta (tavoite 5000). Liitännäistoimiin osallistui keskimäärin 63,4 % osallistujista. 

Loppukyselyn perusteella maksukorteille oli suuri tarve (keskiarvo 9,44/10). Avunsaajien tyytyväisyys omaan elämäntilanteeseen oli keskimäärin 6,35/10. Lähes puolet avunsaajista (47 %) koki, että kohtaaminen oli vaikuttavin liitännäistoimi. 

Kohderyhmä oli laaja ja monimuotoinen, painottuen erityisesti työikäisiin, mutta mukana oli myös lapsia, nuoria ja erityisryhmiä. 

Vaikutukset näkyivät erityisesti arjen hallinnan paranemisena, lisääntyneenä palvelutietoisuutena sekä vahvistuneena tulevaisuussuuntautumisena. Monille osallistujille merkittävin kokemus oli kuulluksi tuleminen ja se, ettei jää yksin tilanteessa. 

Hanke osoitti, että vaikuttava tuki syntyy taloudellisen avun ja inhimillisen kohtaamisen yhdistelmästä. Samalla se loi selkeän ja monistettavan toimintamallin, jota voidaan hyödyntää laajemmin sosiaalisen tuen ja auttamistyön kehittämisessä. 

Hankkeen tulokset osoittavat selkeän tarpeen toiminnan jatkamiselle ja laajentamiselle. Tämän perusteella on jätetty hakemus uudesta hankkeesta, jonka tavoitteena on vahvistaa toimintamallia edelleen, lisätä resursseja kasvaneeseen tarpeeseen sekä kehittää pitkäjänteisempiä polkuja kohti työllistymistä, koulutusta ja pysyvämpää hyvinvointia. 

Kirpputorit 

ADRAn paikallistoimijoilla on muutamalla paikkakunnalla kirpputoritoimintaa, jolla tuetaan oman paikkakunnan vähävaraisia tarjoten edullisia hankintamahdollisuuksia ja ohjaten tuottoja avustustyöhön. 

Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen 

Nuorten syrjäytymistä pyritään ehkäisemään vahvistamalla osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Nuoria ohjataan ja kannustetaan sosiaaliseen palvelutoimintaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti tarjoamalla konkreettisia tapoja osallistua ja vaikuttaa vapaaehtoistyössä, tapahtumissa ja arjen palvelutilanteissa. Osallistuminen vahvistaa kokemusta merkityksellisyydestä, kehittää sosiaalisia taitoja ja lisää luottamusta omiin mahdollisuuksiin. 

Toiminnassa huomioidaan myös erityisesti yksin Suomeen saapuvia opiskelijoita ja muita nuoria maahanmuuttajia, joiden kotoutumista tuetaan edistämällä ystävyyssuhteiden syntymistä, kielen oppimista ja yhteisöön kiinnittymistä. 

Leiritoiminnan tukemisen kautta nuorille mahdollistetaan yhteisölliseen toimintaan osallistuminen ja eri taustoista tulevien ikätoverien kohtaaminen. Yhteiset kokemukset laajentavat maailmankuvaa, kannustavat oppimaan uutta ja tukevat kestävien ihmissuhteiden syntymistä. 

Globaalikasvatus

Globaalikasvatus vahvistaa ymmärrystä yhteisestä maailmasta ja kannustaa toimimaan oikeudenmukaisemman tulevaisuuden puolesta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta globaaleista ilmiöistä sekä siitä, miten yksilön valinnoilla ja teoilla on vaikutusta laajemmin. 

Toimintaa toteutetaan yhteistyössä koulujen sekä nuorten ryhmien kanssa. Se yhdistää tiedon, kokemuksen ja toiminnan: nuoret pääsevät tutustumaan kehitysyhteistyöhön, osallistumaan projekteihin ja näkemään työn vaikutuksia käytännössä. 

Kansainväliset projektit tarjoavat mahdollisuuden oppia konkreettisen tekemisen kautta. Osallistuminen vahvistaa ymmärrystä eri elinympäristöistä ja lisää valmiuksia toimia globaalissa yhteisössä. Nuoria kannustetaan myös omaehtoiseen toimintaan ja pitkäjänteiseen perehtymiseen globaaleihin teemoihin. 

Toiminta rakentaa osaamista, vastuullisuutta ja toivoa – edellytyksiä kestävän ja oikeudenmukaisen maailman rakentamiselle.